Pohjoisen maamme erityiset kasvuolosuhteet asettavat puutarhureille omat haasteensa, minkä tietävät niin harrastajat kuin ammattilaisetkin. Olemme luonnollisesti tottuneet näihin haasteisiin ja osaamme käyttää perimätietoa hyväksemme myös puutarhanhoidossa.

Nykyisin tietopohja pohjoiseen sopivista lajeista on kuitenkin laajentunut, joten käyttäkäämme rohkeasti myös tätä uutta tietoa hyväksemme. Jopa Lapin korkeudelle on nykyisin helppo löytää olosuhteisiin sopivia lajikkeita esimerkiksi pensasaitojen käyttötarkoitukseen.

Pohjoiset pensasaidat

Napapiirin pohjoispuolelle pensasaitoja tahtova puutarhuri ei ehkä ole runsaudenpulan edessä, mutta valinnanvaraa on silti riittämiin. Eräs Lapin oloissa hyvin menestyvä kasvi, jota voi käyttää aitakasvina aina pohjoisinta Lappia myöten, kasvuvyöhykkeellä VIII, on pohjantuomipihlaja eli Amelanchier Bartramiana. Parhaimmillaan tämä komeus voi kasvaa kolmimetriseksi. Kesäkuun alun kukkatertut ovat kauniin valkoisia, syksyä kohti väriksi muuttuu kauniin syvä oranssinpuna. Pohjantuomipihlajan sukua on myös isotuomipihlaja, Amelanchier Spicata, joka voi kasvaa jopa viisimetriseksi ja menestyy niin ikään myös pohjoisimmassa Suomessa.

Keltaisine kukkineen varsin erottuva pohjoinen pensasaitakäyttöön sopiva pystykasvuinen kasvi on myös siperianhernepensas, Caragana Arborescens, jonka nimikin kertoo sen soveltuvuudesta varsin karuihin kasvuolosuhteisiin. Kasvukorkeus tavallisesti 3-5 metriä eikä sen hoito ei ole erityisen vaikeaa.

Aitakasvina Euroopan-pyökki (Fagus Sylvatica) on miellyttänyt monia Keski-Euroopassa vierailleita suomalaisia, mutta sen talvikestävyys ei ole parhaasta päästä. Sen sijaan talvikestoltaan parempi valkopyökki, jota saa hankittua myös suomalaisilta taimistoilta, on sille hyvin läheistä sukua ja usein sekoitetaankin siihen. Paremman talvikeston lisäksi se myös kasvaa huomattavasti nopeammin. Sen oksistot myös kasvavat lomitusten istutuksen jälkeen ja takaavat nopeasti hyvän suojan.

Pohjoisessa menestyvät puutarhojen hyötykasvit

Esimerkiksi suosittujen omenapuiden suhteen maamme pohjoisimmissa osissa on valinnanvaraa nykyään varsin mallikkaasti, vaikkei aivan Etelä-Suomen lajirunsauteen päästäkään. Tarkkuutta on hyvä noudattaa, mutta alueen taimistot tuntevat Lapin olosuhteet hyvin. Myös perinteistä Lapin herkkua eli hillaa ei mikään estä istuttamasta puutarhaan – erään lajikkeen on nimittäin havaittu menestyvän aivan tavallisessa kukkapenkissäkin.

Lämpötiloja kohottanut ilmastonmuutos Suomessa on toki pitkälti esimerkiksi omenan viljelyvyöhykkeen nousun takana. Vaikka ilmiön kokonaistaakka on maapallolle reippaasti negatiivisen puolella, voivat pohjoisen Suomen asukkaat nauttia joistakin sen hopeareunuksista.

Toki myös kasvinjalostuksella on ollut oma iso roolinsa pohjoiseen sopivien lajikkeiden kehittämisessä, sillä sitä on esimerkiksi juuri omenapuiden osalta harjoitettu jo 1960-luvulta lähtien.